Musa juttuja

 Vuosi vaihtui! No niin, tätä vuotta aloittelen sillä, että sormessa on murtuma ja salibändyä ei voi pelailla. Ja samalla olo on harvinaisen innostunut. Mutta nyt musiikin puolella. Bändin Varattu Linja kanssa ollaan julkaisemassa musiikkia ihan kaikkien kuultavaksi. Nyt jos mietit miten tukea meidän bändiä, niin seuraajat eri alustoilla on erittäin tervetulleita, se on nykypäivänä yhtenä mittarina millä keikkoja saisi itselle... Viime marraskuussa oltiin studiossa ja aletaan vuoden alusta 16.1.2026 alkaen tiputtelemaan niitä tuotoksia kuultavaksi. Ja tietty, keikkoja on myös luvassa. Tähän vuoden alkuun otetaan myös hetki, että istutaan alas ja vähän suunnitellaan ennakkoon tuota alkavaa vuotta. Suunnitelmat ovat vähintäänkin suuria! Meninkö sitten jotain lupailemaan? No tottakai. Tykkään kovasti Threads viestintäpalvelusta, tai miksi sitä kutsutaan ja siellä sitten jaoin parikin ideaa. Yksi idea oli se, että saisin liikuttua enemmän tänä vuonna, joten tein sellaisen "niin monta...

 Tässä tuli taannoin katseltua menneisyyteen, ja oli sellainen vuosipäivä tuossa taannoin. Miten tuota vuosipäivää kuvailisi, noh tämä postaus  liittyy siihen vahvasti. Eli seminooma, kivessyöpä. Huomasin, että tuota postausta en ihan hirvittävän usein voi lueskella, nyt sen luin kun tuli eräässä whatsapp ryhmässä puheeksi. Eikä siinä kyyneliltä vältytty. Kaikki se tunnekirjo mitä silloin koin vyöryi vastustamattomasti takaisin mieleen. Sehän meidän mielikuvituksessa on vähän vialla, silloin aikanaan kun ei oikein tiennyt mitä tuleman pitää, niin todella synkillä värikynillä tuli mielenmaisemaa. Toki tänään onkin sitten ihan eri päivä. Supervoima ? Voiko tästä saada jonkin sortin "supervoiman" ? Ainakin itse olen tästä kaikesta sellaisen saanut. Kun on saanut muistutuksen siitä, että "Hei! Sä et tiedä kuinka monta päivää sulla on jäljellä." Niin itselle on tullut sellainen supervoima, että osaan sanoa "EI". Mitäs mä tällä meinaan, oonhan mä ennenkin osannu...

 Tässä on saatu todistaa, että onhan hankala harrastelija bändille tehdä keikkaa näin kesällä kun on lomareissuja ja häitä, mitä näitä nyt on... Mutta ne keikat! Tosiaan tässä on kaksi keikkaa tässä lähistöllä heitetty. Orkesterin ensimmäinen keikka oli siis Bar Weiccossa, kirkkonummen veikkolassa. Jännitystä oli lievästi ilmassa, ja oltiin ihan aikaisessa vaiheessa laittamassa meidän romppeita kasaan. Ainakin itsellä oli tuntui olevan hyvää rutiinia kun on tehnyt noita roudauskeikkoja, että mitähän tarttee tehdä. Vetää kaapeleita ja sähköjohtoja, teipata niitä lattiaan kiinni jne. Ehkä ongelmallisin juttu oli saada taustalakana kiinni johonkin näkyville.  Lavan koko oli todella hyvä, mahduttiin oikein hyvin siihen, valaistus oli myös mainio tuolla. Meillä oli varuiksi äänentoistoon oma subbari, jota nyt ei rehellisyyden nimissä olisi välttämättä tarvittu. Joka tapauksessa, oli mahtavaa päästä ihmisten ilmoille soittelemaan. Mitä jäi mieleen? Paljon tuli sellaista käytännön op...

Keikkaa pukkaa! Ollaan orkesterin kanssa edetty siihen onnelliseen pisteeseen, että se olisi ensimmäiset keikat tuloillaan nyt maaliskuussa. Tätä kirjoittaessa on enää pari viikkoa aikaa jäljellä ennen ensimmäistä keikkaa.  Kovasti harjoitellaan bändin kanssa ja biisejä onkin oiva kattaus treenattuna. Omia kappaleita tosiaan on jo toista kymmentä ja puolen tusinaa cover kappaletta on myös treenattu sellaiseen kuosiin, että kuulostavat juuri meidän näköisiltä, toki alkuperäistä teosta kunnioittaen.  Aiemmin en ole hirveästi innostunut noiden cover -kappaleiden soittamisesta, kun musiikissa tykkään juuri siitä uuden löytämisestä ja sovituksen loksahtamisesta paikoilleen. Musiikin tekeminen on sellaista ihanaa palapelin ratkaisua. Mutta tässä palapelissä palat eivät ole ennalta määrättyjä joten se tekee musiikista kiinnostavaa.  Joka tapauksessa Varatun Linjan riveissä olen löytänyt uuden näkökulman myös cover kappaleiden suhteen. Ja se on hienoa jos mikä! Tällä varttuneell...

 Tässä pääsi käymään niin, että tulin oppineeksi itsestäni jotain. Alunperin kun palasin musiikin pariin soittamaan, sitä tulin ajatelleeksi, että riittää kun pääsee silloin tällöin jammailemaan. Mutta eihän se niin ollutkaan. Minua ei ole tehty siihen, että soittelen joskus silloin ja toiste tällöin. Halu on valtaisa kehittyä ja oppia uutta tässäkin asiassa, ja keikkoille tekisi mieli. Olenlopulta sitä koulukuntaa, että haluan viedä musiikkia ihmisille esitettväksi. Niin sitä piti etsiä sellainen orkesteri missä olisi sama meininki. Noh eihän sellaista löytynyt, mutta löytyi alkuun rumpali (Jame) jolla oli samoja ajatuksia. Sitä on soittotaito hommattu silloin nuorempana, mutta sitten tuli puolisoa, lapsia ja mitä näitä nyt on kuvioihin jolloin soittohommat jäi taka-alalle. Nyt taas kun sitä aikaa alkaa olemaan ja lapset sen verran isoja, että ei tarvi olla joka hetki vahtimassa... Niin sitä jää aikuisellekin vapaa-aikaa. Viitaten edelliseen postaukseen , niin nyt tosiaan tarkoitu...

No niin, kesän loppu olikin itsellä aikamoinen vuoristorata. Alkuun olin meinannut, etten tätä tilannetta avaisi kuin läheisille. Mutta tänään (24.8.2023) kun keskustelin tilanteen jatkosta syöpälääkärin kanssa, niin oivalsin, että tästä on ehkäpä hyvä mainita. Tässä nyt pitkälti omin sanoin mitä olen käynyt läpi, jotkut termit saattavat olla väärin, mutta teksti sisältää linkkejä sivuistoille missä asia on kerrottu varmasti myös lääketieteen mukaisesti oikein termein. Ja juu, tämä ei nyt ihan niitä musiikki juttuja ole, siitäkin on kerrottavaa, mutta menkööt tämä nyt edelle. Hetkonen, miksi tämä tuntuu tältä? Elikkä, 20.7 suihkun jälkeen huomasin itseäni kuivatessa, että toinen kivekseni on todella kova, ja siinä on jotain epämääräistä röpelöä päällä. Noh tässä vaiheessahan voi olla monta juttua mitä siellä on, mutta joka tapauksessa menin sitten lauantaina 22.7 lääkäriin tilannetta näyttämään. Ensimmäinen diagnoosi oli ”Suonikohju”, eli ei mitään hätää. Mutta lääkäri silti varmuud...